TLDR: Jos tämä ei kiinnosta, niin soita vaikka meille ennen kuin ostat akustiikkapaneeleita.

Mikä on akustiikkapaneeli?

  • Nämä materiaalit muuttavat äänienergian lämmöksi. Absorptiokerroin kuvaa materiaalista heijastuksessa vaimentuvan energian suhdetta. Absorptiokerroin voidaan laskea materiaalin virtausvastuksesta ja paksuudesta. Materiaalin tiheys ei itsessään vaikuta absorptiokertoimeen. Villojen tapauksessa kuitenkin materiaalin ollessa sama, tarkoittaa kasvanut tiheys myös suurempaa määrää kuituja ja siten suurempaa virtausvastusta. Materiaalin absorptiokerroin riippuu aina taajuudesta tai tarkemmin aallonpituudesta. Taajuuksista on yleensä helpointa puhua oktaavikaistoittain. Oktaavikaista tarkoittaa taajuusväliä jossa taajuus kaksinkertaistuu.

Mitä tarkoittaa A-luokan vaimennusmateriaali?

  • Akustiikkapaneeleilla on standardoitu luokitusjärjestelmä, joka on tarkoitettu helpottamaan materiaalivalintaa. Luokitus tapahtuu standardin ISO 11654:1997 mukaan. Luokituksen määrittämiseksi tulee materiaalista mitata absorptiokerroin kaiuntahuoneessa standardin ISO 354:2003 mukaan. Mittaus ja absorptiokertoimen laskeminen tehdään aina vähintään oktaavikaistojen tarkkuudella. Kuvaajassa 1. on esitetty luokkien raja-arvot oktaavikaistoittain. Absorptiokerroin αw saadaan vertailukäyrän 500 Hz oktaavikaistalta. Esimerkiksi αw 0.9 vastaa A-luokkaa ja αw 0.7 puolestaan C-luokkaa.

Vaimennusmateriaalien luokitus ISO 11654 mukaan

Kuvaaja 1. Vaimennusluokille asetetut absortiokertoimien minimiarvot oktaavikaistoittain. Luokkaa ei saavuteta mikäli materiaalin mitatut arvot poikkeavat vertailukäyrästä alaspäin yhteensä yli 0.1 yksikköä. (X-akselilla taajuus [Hz] oktaavikaistoittain, Y-akselilla absorptiokerroin α)

Mistä akustiikkapaneelit tehdään?

Yleisimpiä materiaaleja ovat erilaiset villat ja huovat. Vaimennusmateriaalin tulee aina olla "“hengittävää”. Tämän voi testata puhallustestillä. Materiaalin läpi on pystyttävä puhaltamaan ilmaa. Esimerkiksi umpisolupatjat ja kananmunakennot eivät ole tehokkaita vaimennusmateriaaleja. Samasta syystä akustiikkapaneeleita ei saa maalata itse, vaan mahdolliset erikoisvärit tulee tilata tehtaalta.

  • Kivi- ja lasivillat ovat akustisilta- ja palonkesto-ominaisuuksiltaan erinomaisia. Vaikka itse kuidut aiheuttavat ärsytystä iholla ja hengitysteissä, ovat näistä tehdyt modernit akustiikapaneelit pinnoitettuja ja täyttävät M1-päästöluokituksen. Nämä soveltuvat parhaiten kattoon tai muualle mihin ei yllä koskemaan.

  • Muovipohjaiset villat ja huovat ovat erittäin kestäviä, eivätkä aiheuta ärsytystä edes vaurioituessaan. Akustisilta- ja palonkesto-ominaisuuksiltaan ne eivät aivan pärjää kivi-/lasivilloille, mutta laadukkailla 50 mm paneeleilla päästään jo A-luokkaan myös suoraan pintaan kiinnittäessä. Soveltuvat käytännössä mihin tahansa, mutta etenkin seinille ja tiloihin joissa iskunkestävyys on tärkeää.

  • Puupohjaiset sementoidut lastuvillat ovat kestäviä, mutta vaativat alaslaskun ja villaa taakse päästäkseen lähellekkään A-luokkaa. Soveltuvat kattoihin ja varauksella myös seinäpintoihin.

  • Akustiset reikälevyt ovat kestäviä kipsi-, puu- tai peltipohjaisia vaimennusmateriaaleja, jotka vaativat alaslaskun/ilmavälin toimiakseen. Käytetään myös usein villan kanssa jolloin mahdollista päästä A-luokkaan. Soveltuvat kattoon ja seiniin.

  • Turvepohjaiset akustiikkapaneelit ovat akustisilta- ja palonkesto-ominaisuuksiltaan noin samaa luokkaa muovipohjaisten levyjen kanssa. Turvelevyt eivät ole erityisen kestäviä, mutta eivät myöskään vaurioituessaan päästä ärsyttäviä kuituja. Turvelevyt vaativat alaslaskun/ilmavälin päästäkseen A-luokkaan. Nämä soveltuvat kattoon ja varauksella myös seinille.

  • Rimaseinät koostuvat yleensä puurimoista, jotka ovat kiinnitetty ohueeseen taustahuopaan. Rimaseinä-elementtejä ei tulisi koskaan kiinnittää suoraan kovaan pintaan, vaan ne vaativat ilmavälin toimiakseen.

Kuinka paksuja akustiikkapaneelien tulee olla?

  • Useat valmistajat mittauttavat tuotteensa alaslaskulla päästäkseen parempaan vaimennusluokkaan. Tämän takia on syytä aina tarkistaa mittauspöytäkirjassa ilmoitettu asennustapa. Käytännössä paneelien luokka määrittyy 250-500 Hz oktaavikaistojen vaimennuksen mukaan. Ohutkin villalevy vaimentaa tehokkaasti korkeita taajuuksia, mutta puheelle oleelliset matalammat taajuudet saattavat jäädä kumisemaan. 

    Kuvaajassa 2. on havainnollistettu materiaalipaksuuden ja asennustavan vaikutus absorptiokertoimeen. (Käytännössä) sama 20 mm paksu paneeli toimii merkittävästi tehokkaammin, kun asennuksessa käytetään 200 mm ilmaväliä. Mikäli korkeutta ei ole uhrattavaksi tai koko katton pinta-alaa ei ole tarpeen vaimentaa, on paksumpi paneeli pintaan liimattuna oiva vaihtoehto.

Kuvaaja 2. Lasivillapohjaisten Ecophon akustiikkapaneelien absorptiokertoimet. SQ levyt ovat tarkoitettu liimattavaksi suoraan pintaan. (X-akselilla taajuus [Hz] oktaavikaistoittain, Y-akselilla absorptiokerroin α)

Kuinka paljon akustiikkapaneeleita tarvitsen?

  • Akustiikan kannalta pelkästään pinta-alalla ja absorptiokertoimella on väliä. Mutta käytännön kannalta merkittäviä tekijöitä hinnan lisäksi ovat ulkonäkö, iskunkestävyys ja paneelityypille mahdolliset asennustavat. On kuitenkin huomattava, että liian ohutta materiaalia ei voi kompensoida suuremmalla määrällä.

    Miksi vaatia A-luokan materiaalia? Käyttäessä liian ohutta materiaalia jää puheen matalammat perustaajuudet käytännössä täysin vaimentamatta. Huone saattaa kuulostaa hieman hiljaisemmalta, mutta puhe jää silti kaikumaan.

    Äänityöskentelyyn tai kaiutinkuunteluun tarkoitetuissa tiloissa tulee kiinnittää erityistä huomiota pientaajuuksien (20-200 Hz) vaimentamiseen. Tällaisissa kohteissa ei voida enää hyödyntää pelkkiä materiaalien vaimennusluokkia tai yksilukuarvoja. Käytetyt materiaalit tulee valita huoneen rakenteiden ominaisuuden huomioiden. Esimerkiksi puurakenteiseen latoon voi riittää muutamat 40-50 mm paneelit. Kun taas betonirakenteinen kellari tarvitseekin jo kuutioittain villaa ja huomattavat asennussyvyydet, jotta pientaajuudet saataisiin kuriin